Olimme tehneet useita projekteja tiedolla johtamiseen, muutosjohtamiseen ja kulttuurin kehittämiseen liittyen. Heräsi kysymys voisiko näitä yhdistää niin, että työhyvinvoinnin ja muutoksen johtamisen tueksi saataisiin aidosti hyödyllistä tietoa? Perustimme People Analytics kehityshankkeen, jossa testasimme 10 eri konseptia 20 liikealan vaikuttajan kanssa. Tässä lyhyt yhteenveto siitä mihin tiedolla johtaminen on menossa 1-3 vuoden horisontissa.

---

Etätyöskentelyyn siirtyminen on tarjonnut lisää ja riittävän luotettavaa dataa työntekijöiden asenteista, suhteista ja toiminnasta (näkymätön työ). Tiedolla johtaminen tuo näkyväksi paljon intuitiivisesti itsestään selviä asioita, mutta myös uusia epäkohtia tai mahdollisuuksia, joihin saattaa kannattaa puuttua. Tietoturva ja yksityisyyden suoja ovat kaikkia huolestuttavia asioita, jotka on käytännössä ratkaistavissa eikä pelon kannata antaa estää eettisesti kestävää toimintaa.

Muutosjohtaminen on epämääräinen käsite, mutta käytännössä puhutaan 1-3 vuotta kestävästä projektien kokonaisuudesta, jossa työntekijöiden toimintatapa muuttuu. Tutkimusten mukaan muutosprojekteista 70% epäonnistuvat johtuen henkilöstön vastustamisesta ja johtajien puutteellisesta tuesta. Tyypillinen tarve muutosjohtamiselle on halu muuttaa liiketoimintaa, uudistaa järjestelmiä (esim. ERP) tai toteuttaa yritysjärjestelyjä. 

1. Koko muutosprosessin ajan viestintä on keskeisessä osassa onnistumisesta. Vain muutama haastatelluista yrityksistä hyödynsi sivustoanalytiikka tai ryhmäkeskusteluja viestinnän kannattavuuden ja tuloksellisuuden mittaamiseen missään muodossa. 
2. Muutosagenttien tunnistaminen tapahtui kaikissa yrityksissä vielä täysin intuitioon pohjautuen. Suhdekartta tiedon hyödyntäminen koettiin kuitenkin erittäin mielenkiintoisena mahdollisuutena kaikissa haastatteluissa.
3. Muutosprosessin aikaista tietoa kerättiin pääasiassa kvartaaleittain survey-kyselyillä ja/tai viikottaisilla pulssi-kyselyillä. Muutamat yritykset keräsivät ja saivat paljon hyötyä myös fiilis-pohjaisista kysymyksistä. Ryhmäkeskustelujen sentimentti-analyysia tai asenteen leviämisen suhdekartalla seuraamista pidetään vielä liian kaukaisina mahdollisuuksina, vaikka teknisesti toteutettavia.

---

Koska etätyö ja digiaika on mahdollistanut monille työn tekemisen mistä ja milloin vain, tämä luo uusia haasteita nykypäivän johtamiselle. Erityisesti tietotyöhön kuuluu paljon osittain näkymättömäksi jäävää “hiljaista työtä”, joka kuitenkin vie suuren siivun työajasta ja kuormittaa tekijöitä.

1. Oman työajan seurantaa pidetään useimmissa yrityksissä turhana vaikka sitä on osin jo helposti saatavilla useista palveluista, sillä käytännön johtamismallit puuttuvat. Muutamassa yrityksessä HR tukee työntekijöitä tiedon pohjalta ja kokemukset ovat erittäin hyviä.
2. Kehityskeskusteluja pidetään jossain muodossa kaikissa yrityksissä, mutta keskustelun pohjana on harvoin dataa tehdystä työstä. Hiljaisen työn ja suhdekartan visualisointia harkittiin muutamassa yrityksessä kehityskeskustelun tukena.
3. Hiljaisen tiedon lähtemistä pidetään isona huolena osassa yrityksissä, kun pitkäaikaiset työntekijät eläköityvät tai siirtyvät muihin tehtäviin. Pääasiassa luotetaan perehdytyksiin, mutta tiedolla johtamista pidetään hyvänä mahdollisuuten tulevaisuudessa.

Maailmalla People Analytics on kuuma trendi ja siihen löytyy jo paljon työkaluja. Isoilla yrityksillä on omia ratkaisuja korporaatioille, mutta muutamat startupit ovat miettineet käyttötavat astetta pidemmälle. Dataa on kuitenkin helposti saatavilla pisimmälle levinneistä järjestelmistä microsoft office, google workspace, slack yms., joten kustannustehokkain ja sopivin ratkaisu on myös tehtävissä itse. Ulkopuolisen fasilitaattorin hyödyntäminen on suositeltavaa sillä hän voi nostaa huomioita ilman kokemuksen taakkaa (vrt. Personal trainer).

Lisätietoa:

Tommi Laivuori – [email protected]

Lue lisää:

www.mckinsey.com/featured-insights/leadership/changing-change-management

https://hbr.org/2018/11/better-people-analytics

https://www.joschka-huellmann.net/people-analytics-wiki/

ACEn haastattelut jatkuvat! Seuraavaksi vuorossa on Valtteri, joka on ACEn alumni parin vuoden takaa!

Miten päädyit ACE:lle? 

Mulla oli yhteisiä tuttuja ACEn perustajan Tommi Laivuoren kanssa. Sain yhteyden Tommiin ja päädyin juttelemaan ACEn konseptista ja mahdollisuudesta nuorelle kaverille päästä työskentelemään yrittäjämäisesti. Kuulin myös muutamasta huipputyypistä, jotka olivat silloin ACElla ja ovat sittemmin vaikuttaneet mm. Slushissa ja kasvuyrityksissä isoissa rooleissa. Kulttuuri ja hyvä energia innostivat tulemaan mukaan porukkaan 🙂

Millainen on opiskelutaustasi?

Valmistuin vuonna 2017 KTK:ksi rahoituksen pääaineesta ja vuonna 2019 KTM:ksi strategia-pääaineesta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Kävin myös kaksi kertaa opiskelijavaihdossa: ensin Singaporessa (SMU) ja sitten Texasissa (UT, MBA-ohjelma).

Mitä opit ollessasi ACElla?

ACElla opin paljon itseni johtamisesta, tiimityöskentelystä erilaisten ihmisten kanssa, esimerkillä johtamisesta, työn priorisoinnista, organisaatioiden toiminnasta ja päätösprosesseista sekä monista yrityksen pyörittämiseen liittyvistä käytännön asioista. Ihan konkreettisesti opin paljon eri toimialoista ja eri kokoisten yritysten hankkeista. Uskon kuitenkin, että paras anti jäi ehdottomasti vuorovaikutustaitojen kehittymisestä ja upeista kollegoista, joiden kanssa sain työskennellä.

Miltä maailma näyttää 20 vuoden päästä?

Menestyneen sijoitusyhtiö Andreessen Horowitzin sanoin “Software is eating the world”. Uskon, että tämä trendi tulee ainoastaan voimistumaan tulevaisuudessa. Yksi lähes varma kulkusuunta on yhä useampien työtehtävien automatisointi sekä uusien työtehtävien syntyminen. Perustulo saattaa tehdä läpimurtonsa monissa maissa. 

Lisäksi, 20 vuoden kuluttua maailmassa on enemmän ihmisiä ja suurempi tarve energiantuotannolle kuin koskaan ennen. Monet nykyiset kehitysmaat ovat keskiluokkaistuneet ja asettavat planeetan kantokyvylle yhä suurempia haasteita. Toivottavasti ihmiskunta on kehittynyt harppauksin kestävässä energiantuotannossa ja saanut lievennettyä ilmaston lämpenemisen vaikutuksia. 20 vuotta on kuitenkin erittäin pitkä aika ihmismielelle, koska usein aliarvoimme pitkän aikavälin vaikutukset ja yliarvoimme lyhyen: tulevaisuus saattaa olla siis monella tavalla yllättävä. Toivon, että se on haasteista huolimatta monella tavalla yhä parempi.

Mikä on seuraava trendi omalla alallasi?

Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä IT:ssä yhtenä kuumimmista aiheista jatkaa varmasti cloud computing ja sen yleistyminen. Pilvipalveluiden käytön yleistymisen myötä älykäs datan käsittely ja tekoäly muuttavat kokonaisia toimialoja mutta myös helpottavat ihmisten arkea. Toisena kiinnostavana trendinä näemme monilla aloilla yhä kiristyvän kilpailun sekä vaativampien kuluttajien pakottamana entistä asiakaslähtöisempiä ja kohdennetumpia tuotteita ja palveluita.

Kuka on sun esikuva (työelämässä)?

Katson ylöspäin rohkeita yrittäjiä, jotka laittavat kaiken likoon ja suurellakin riskillä uskaltavat sitoutua rakentamaan jotain kestävää. On olemassa muutamia hyvin periksiantamattomia ja mielikuvituksellisia poikkeusyksilöitä, joilla on mahdollisuus muuttaa maailmaa.

ACEn verkostoesittelyt jatkuvat! Seuraavaksi vuorossa on Niko, joka tekee parhaillaan diplomityötään ACE Consultingille.

Miten päädyit ACE:lle? 

Olin töissä Contact Forum rekrytointimessujen järkkäystiimissä ja soittelin paljon kylmäpuheluita eri firmoille. Yks näistä firmoista sattui olemaan ACE Consulting. Oman myyntipitchin jälkeen vastauksena tulikin kutsu toimistolle keskustelemaan, josko haluaisin tulla ACElle hommiin. Firma oli tuttu jo entuudestaan, koska moni aceläinen on opiskellut Aalto-yliopistossa tuotantotaloutta samoin kuin minä. Keskusteluiden aikana uutena puolena tuli kuitenkin esiin se, miten paljon ACE:llä yrittäjähenkisyys ja henkilökohtainen kehitys ovat fokuksessa, ja miten paljon vastuuta pääsee heti kantamaan, kun osoittaa vaan olevansa valmis siihen. Nämä asiat vetosivat muhun tosi paljon, ja siksi olikin helppo päätös hypätä mukaan remmiin.

Millainen on opiskelutaustasi?

Olen valmistumassa tuotantotalouden maisteriksi kesällä Aallosta, pääaineena strategia, sivuaineena tietotekniikka (erityisesti koneoppiminen, tekoäly + Data Science). Sopiva kombo teknistä osaamista, strategista suunnittelu- ja ajattelukykyä sekä ymmärrystä liiketoiminnan pyörittämisestä ja kasvattamisesta. Lisäksi opiskelen Taloustiedettä Helsingin yliopistossa, koska etenkin makrotaloustieteellisiä ilmiöitä on siistiä seurata ja pyrkiä ennakoimaan ilmiöiden vaikutuksia eri liiketoimintaympäristöihin.

Mikä olisi sinun unelmaprojektisi?

Mulle unelmaprojektit ovat sellaisia, joissa projektin lopputulema tuo ihmisiä yhteen uusilla tavoilla, tehostaa ihmisten välisiä transaktioita tai mahdollistaa sen, että ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta syntyvä arvopotentiaali saataisiin talteen mahdollisimman hyvin.

Mitä olet oppinut ollessasi ACElla?

Projektinhallintaa ja projektien johtamista, asiakassuhteen hoitamista, odotusten hallintaa, laadukkaiden asiakasmateriaalien valmistelua, aikatauluttamista, uusien palveluiden konseptointia, organisaation muutosprosessin johtamista, strategista suunnittelua ja johtamista. Ennen kaikkea olen kuitenkin oppinut oma-aloitteisuutta sekä saanut itsevarmuutta omiin kykyihini.

Miltä maailma näyttää 20 vuoden päästä?

Maailma tulee siirtymään entistä enemmän digitaaliseksi ja rakentumaan digitaalisten (ja mahdollisesti hajautettujen) alustojen päälle. Tämä tulee rikkomaan ja hämärtämään entistä enemmän maantieteellisiä ja alueellisia rajoja. Arvoketjujen sijaan fokus siirtyy arvoverkkoihin. Aineettoman omaisuuden merkitys kasvaa. Hukkaresursseja tullaan valjastamaan tehokkaammin ja uusiokäyttö lisääntyy. 

Mikä on seuraava trendi omalla alallasi?

Ihmisten organisoituminen muuttuu. Monet prosessit ja palvelut eivät enää vaadi perinteisiä hierarkkisia rakenteita ohjaamaan ihmisiä suorittamaan niiden vaatimia toimintoja. Organisoituminen digitaalisten alustojen tai jopa lohkoketjujen ympärille siis yleistyy ja freelancereiden määrä lisääntyy.

Kuka on sun esikuva (työelämässä)?

Sanotaan vaikka Joe Rogan. Ei sen takia, että haluaisin olla podcast juontaja (:D), vaan sen takia, että hän on aina ollut kiinnostunut objektiivisesta, mitattavasta totuudesta, joten hän on valmis muuttamaan mieltään, jos tutkimusnäyttö niin vaatii. Tämä saattaa kuulostaa hassulta, sillä tietenkään ei tule liikaa tukeutua ajatukseen, että aina on olemassa jokin absoluuttinen objektiivinen totuus. Kyseinen ajattelumalli johtaa kuitenkin siihen, ettei juurru kiinni omiin mielipiteisiin, ennakkoluuloihin tai intuitioihin. Tällöin kykenee keskustelemaan avoimesti eri mieltä olevien ihmisten kanssa ilman, että tavoittelee aina keskustelun ”voittamista”.

Mielipiteiden muuttaminen vaatii mieletöntä uskallusta ja mun mielestä tutkimusnäyttö on aina se, joka pääsee lähimmäksi totuutta. Joe Rogan on toteuttanut tätä avoimuutta läpi uransa, mikä on vaikuttanut eniten hänen menestykseensä. Avoimuus auttaa myös pysymään uteliaana ja kiinnostuneena muiden ihmisten näkemyksistä.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Olen todella intohimoinen urheilija, etenkin crossfittaaja nykyisin. Kuten ACEn nettisivuilla mainitaan: ”Oli se sitten lapsuuden harrastuksiani jääkiekkoa, salibandya tai tennistä, uusia suosikkejani CrossFittiä tai golfia, tai oikeastaan ihan mitä tahansa pallopeleistä penkkiurheiluun, niin olen usein tapahtumapaikan kilpailuhenkisin, innokkain ja keskittynein yksilö.”

Nyt kun ihmisten tekemä työ on yhä enemmän istumatyötä, jossa haastetaan ainoastaan kognitiivista kapasiteettia, fyysisen kunnon kehittäminen jää helposti prioriteettijärjestyksessä alhaiselle sijalle. Uskon kuitenkin vankasti, että liikunnalla on suuri merkitys kehon sekä mielen hyvinvoinnin edistämisessä.

ACEn verkostoesittelyt jatkuvat – seuraavaksi vuorossa on Pekka, joka on toiminut ACElla jo useamman vuoden. Pekka tunnetaan taloustieteen konkarina, ja hän on ollut mukana useammassa projektissa vuosien saatossa.

Miten päädyit ACE:lle? 

Päädyin ACElle opiskelukaverin kautta. Olimme kesällä 2016 viettämässä ISO-viikonloppua (tuutorien viikonloppu) ja hän mainitsi ACEn tarjoavan hyvää työkokemusta. Hän jäi ACEltä kesän lopussa pois, mutta laitoin syyskuussa avoimeen hakuun CV:n ja hakukirjeen, minkä jälkeen olen ollut enemmän tai vähemmän mukana.tterin kautta! Tutustuttiin Valtterin kanssa yliopiston purjehdusreissulla ja jäätiin LinkedIn-kavereiksi. Puolitoista vuotta myöhemmin bongasin Valtterin postauksen Linkkarista ja laitoin ihan sokkona viestiä! ACE:n konsepti kiinnosti ja muutaman keskustelun jälkeen kolahti – sillä tiellä yhä!

Millainen on opiskelutaustasi?

Olen opiskellut kaksi kandidaatin tutkintoa: Oxfordissa taloustieteestä, Aallossa tuotantotaloudesta. Syksyllä vuorossa taloustieteen maisteri LSE:ssä.

Mikä olisi sinun unelmaprojektisi?

Todennäköisesti taloustieteen asiantuntijuutta ja kvantitatiivistä analyysiä vaativa isohko projekti muutaman hengen tiimissä.

Mitä olet oppinut ollessasi ACElla?

Olen oppinut ACElla monipuolisesti eri taitoja. Asiakasvastuun ja omien projektien kautta olen oppinut toimimaan eri asiakkaiden kanssa, esittämään tuloksia ja hallitsemaan odotuksia. Yhteisön tapahtumissa olen oppinut paljon esimerkiksi juomasekoitusten tekemisestä, kryptovaluutoista ja breakdancesta.

Näiden lisäksi tutuksi ovat tulleet niin suurten kuin pienten yritysten toiminta, markkinatutkimukset, markkinaennusteet, Python, R ja MS office.

Mitä muita töitä olet tehnyt aiemmin?

Olen ollut hyvinvointia tutkivan taloustieteilijän tutkimusassistenttina Oxfordissa, kehittämässä erikoisrahastoja & avustamassa historiikin kirjoittamisessa Liikesivistysrahastossa, eri projektitöissä eri yrityksissä ja kiinteistönhoidon kesäapulaisena Espoon kaupungilla.

Mikä on seuraava trendi sun omalla alalla?

Taloustieteessä trendinä on todennäköisesti mallien kehittäminen esimerkiksi hyvinvoinnin huomioiminen varakkuuden sijaan ja ilmastonmuutoksen huomioiminen. Talouspolitiikassa trendinä vaikuttaa olevan sääntelyn lisääminen, mikä on nähtävissä niin teollisuuden päästöissä kuin teknologiajättien vallan rajoittamisessa.

Mitä teet töiden ulkopuolella?

Liikun/urheilen monipuolisesti ja pelaan shakkia.

• LinkedIn

Haluatko kuulla lisää Pekan osaamisesta? Verkostoidu Pekan kanssa LinkedInissä!

ACE:n laajasta verkostossa löytyy osaajia kymmeniltä eri aloilta. Yksi verkoston aktiivisimmista jäsenistä on Anna, joka on ACE-uransa aikana ollut osana useita erilaisia asiakasprojekteja ja toiminut ACE:n toimintakulttuurin aktiivisena rakentajana sekä kehittäjänä.

Miten päädyit ACE:lle? 

Päädyin tänne ACE:n vanhan toimarin Valtterin kautta! Tutustuttiin Valtterin kanssa yliopiston purjehdusreissulla ja jäätiin LinkedIn-kavereiksi. Puolitoista vuotta myöhemmin bongasin Valtterin postauksen Linkkarista ja laitoin ihan sokkona viestiä! ACE:n konsepti kiinnosti ja muutaman keskustelun jälkeen kolahti – sillä tiellä yhä!

Millainen on opiskelutaustasi?

Tällä hetkellä odottelen, että Kauppiksen maisterin paperit kilahtaisi postiluukusta. Kauppiksessa oon opiskellut Tieto- ja palvelujohtamista sekä kansainvälistä liiketoimintaa – lisäksi kävin vähän opiskelemassa Teknillisen puolella Bioinfoa! Kauppiksen lisäksi oon tehnyt Helsinki Design Schoolin Design Marketing – tutkinnon, josta nautin tosi paljon – saa nähdä, mitä sitä seuraavaksi keksisi!

Mitä muita töitä olet tehnyt aiemmin? 

Aiemmin oon ollut töissä lastenvaatekaupassa, terveysteknologian viennin ja markkinoinnin sekä vähittäiskaupan konsultoinnin parissa. Lemppari kaikista on silti vapaaehtoishommat opiskelujen ohella, niistä antoisimpana ehdottomasti mentorointiohjelman vetäjänä Women’s Career Networkillä!

Millainen olisi unelmaprojektisi?

Unelmaprojekti olisi varmaan joku terveysalan palveluiden kehittämisprojekti tai sitten projekti diversiteetti ja inkluusio – aiheiden parissa! Mun suurin motivaatio tulee kuitenkin ihmisistä, joten unelmaprojekti voi olla aika mikä vaan, kunhan on unelmatiimi! Jos jotain oon ACE:lla oppinut, niin on, että unelmaprojektit voi olla tosi yllättäviäkin tai sellaisia, josta et unelmaprojektia aluksi povaisi!

Mitä olet oppinut ollessasi ACE:lla? 

No varmasti paljon sellaista mitä en ole edes vielä itsekään ymmärtänyt! Kaiken substanssiosaamisen lisäksi, oon oppinut mielestäni paremmaksi keskustelijaksi ja kuuntelijaksi, oon oppinut kääntämään erilaiset näkemykset voimavaraksi sekä oon kehittynyt oman elämän hallinnassa. Siisteintä musta on, että oon oppinut kaikista eniten kaikkia tosi random isoja ja pieniä taitoja eri acelaisilta!

Miltä maailma näyttää 20 vuoden päästä? 

Maailma näyttää toivottavasti rauhallisemmalta 20 vuoden päästä. Toivoisin, että 20 vuoden päästä ollaan löydetty kestävämpi tapa elää. Toivon myös, että ihmiset voivat paremmin ja arvostavat elämää enemmän, eli tällainen peace & love – toive 20 vuoden päähän!

Mikä on seuraava trendi työelämässä? 

Hyvinvointi! Toivon, että löydän itse balanssin töiden tekemiseen ja voin omalla esimerkillä edistää myös muiden hyvinvointia. Uskon itse vahvasti siihen, että tarvitaan myös rehellisesti aikaa offlinessa, jotta voidaan olla mukavia, aitoja, jaksavia, tehokkaita ja idearikkaita kollegoita toinen toisillemme – tämä on musta ihan super tärkeää nyt ja tulevaisuudessa! Lisäksi osaamispuolella haluaisin syventyä diversiteetti ja inkluusio – aiheisiin ja ruveta parantamaan sitä puolta tämän hetken työelämässä, jonka näen myös todella tärkeäksi aiheeksi alalla kuin alalla!

Kuka on esikuvasi? 

Oi, niitä on monia! Oon ollut onnekas ja päässyt seuraamaan tosi siistejä työelämän esimerkkejä jo nyt töiden ja vapaaehtoishommien kautta. Tällä hetkellä inspiroidun kuitenkin eniten somen välityksellä Annaleena Hakolasta, Minni Väärästä ja mun ihanista kavereista, jotka kukin rokkailee etsiessään omaa paikkaansa työelämässä!

Mitä teet töiden ulkopuolella? 

Vapaa-ajalla oon hurahtanut totaalisesti kaikkeen luonnossa pyörimiseen – mut löytää useimmiten juoksemasta polkuja, kädet mullassa kukkapenkistä tai sienimetsästä! Perheen parissa tai podcast korvissa mökillä on mun happy place!

• LinkedIn

Fit Panda on julkaissut uuden ilmaisen työkalun koronan taloudellisten vaikutusten seuraamiseen Pohjoismaissa. Erityisesti yrityksille suunnattu Corona Business Planner -työkalu kokoaa yhteen tämän hetken talousennusteet, -tiedot, sekä -tulokset koronapandemian keskellä.

Corona Business Planner -työkalusta löytyy myös yleiset tiedot taudin tartunnasta Pohjoismaissa sekä Euroopassa. Näin tautitapaukset, tehdyt testit, sekä sairaalahoidossa ja tehohoidossa olevien määrä löytyy helposti samasta työkalusta talousennusteiden kanssa. Sen lisäksi se tarjoaa liikkumisdataa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan sisältä. Tietolähteenä työkalussa käytetään alkuperäislähteitä, eli päivittyvät tiedot haetaan automaattisesti suoraan tilastokeskuksilta, sekä terveysviranomaisilta.

Corona Business Planner on tehty Business Finland -rahoituksen avulla ja sitä on testattu pilottiasiakkaiden kanssa. Kaikkien saatavilla olevien tietojen lisäksi lisämaksusta on mahdollista teettää yritykselle räätälöity versio, johon yhdistetään yrityksen oma myyntidata tai muu relevantti data. Kun yritysten oma data saadaan yhdistettyä julkiseen dataan, pystymme luomaan yrityksille reaaliaikaisesti päivittyvät myynti- ja talousennusteet. Näin yritys pystyy paremmin valmistautumaan koronapandemian vaikutuksiin.

Fit Panda on vuonna 2018 perustettu uudenlainen softatalo, jossa halutaan rakentaa toimivampaa tulevaisuutta analytiikkaa ja softaa hyödyntäen. Palveluna Fit Panda tarjoaa asiakkailleen kustomoituja sovellus- ja dataratkaisuja tuoreesta näkökulmasta. Työskentelyä ohjaa palava halu ratkaista ongelmia ja luoda jotain, josta on asiakkaalle konkreettista hyötyä. 

Täältä pääset suoraan Corona Business Planner -työkaluun.

Lisätietoja ja lisämaksusta saatavat palvelut:
Max Lundgren
+358 50 321 0987
[email protected]

Kirjoittaja seuraa aktiivisesti koronatilannetta kyseisen työkalun kautta, vaikka sen tekeminen ei häneltä onnistuisikaan.

Article image by Roma Kaiuk on Unsplash

Opiskelen kasvatustieteitä, tarkemmin sanottuna luokanopettajaksi. Siinä missä yleensä tässä vaiheessa opintoja tehdään sijaisuuksia, työskentelen itse ACE:lla – eli konsulttifirmassa. En kuulu niihin, joita tavanomaisesti konsultoinnin, startup-maailman ja yksityisen sektorin työtehtäviin haetaan. Karsin itseni pois jo työpaikkailmoituksen luettuani, sillä koulutustaustani ei sovellu juuri koskaan minua kiinnostavien työtehtävien vaatimuksiin. Vaikka henkilöstöhallinnon tai yritystoiminnan kehittäminen kiinnostavat, hakuajan päätyttyä lause “valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun” on tullut valitettavan tutuksi. Perinteisessä ajattelussa taustaani ei pidetä relevanttina melkeinpä missään muualla kuin opetus- ja koulumaailmassa. 

Aloitin ACE:lla kaksi kuukautta sitten, kun sain mahdollisuuden osallistua työhyvinvointia käsittelevään projektiin, jossa etsimme ratkaisuja tämän poikkeuksellisen ja uuden ajan työelämän haasteisiin. Menestyminen tällä etätyön aikakaudella nimittäin vaatii uudenlaista panostamista työhyvinvointiin. Voit lukea lisää ajatuksia aiheesta täältä.

Onko opettajasta hyötyä luokkahuoneen ulkopuolella?

Projektimme suunnittelun aikana on ollut supermielenkiintoista miettiä erilaisia työhyvinvointiin ja etätyöhön liittyviä teemoja. Olen kokenut oman koulutukseni ihmiskeskeisyyden ja yksilölähtöisyyden mielekkääksi lähtökohdaksi pohtia työelämän muutoksia.  Nykyisen maailmantilanteen vaikutukset näkyvät juurikin yksilötasolla. Opettajankoulutus antaa hyvät edellytykset muun muassa motivaation, itseohjautuvuuden ja johtamisen teemojen käsittelyyn, jotka kaikki liittyvät vahvasti työelämään ja hyvinvointiin. Opettajuudessa (lue: lasten johtamisessa) ja esihenkilöiden työssä on yllättävän paljon samaa ja monet koulutuksessamme käsiteltävät aiheet ovatkin hyvin sovellettavissa myös yritysmaailman johtamiseen!

ACE:lla en ole ainoastaan päässyt soveltamaan yliopistossa oppimaani käytäntöön vaan myös täysin uuteen ympäristöön. Erityisen motivoivaa onkin ollut päästä tekemään töitä paikkaan, johon koulutustani ei ole ensisijaisesti tarkoitettu, mutta jossa opiskelemani aihealueet ovat silti ajankohtaisia ja tärkeitä. Samalla olen näiden kahden kuukauden aikana oppinut jo valtavasti uutta esimerkiksi myynnistä, yritysten toiminnasta ja yritysmaailmasta ylipäätään. Uuden oppiminen motivoi minua entisestään, onhan oppiminen tutkitustikin tärkeässä roolissa sisäinen motivaation muodostumisessa.

Uudet näkökulmat luovat lisäarvoa

Tarkastelemme jokainen maailmaa oman taustamme, koulutuksemme ja ympäristömme muokkaamalla tavalla. Usein myös hakeudumme sellaisten ihmisten seuraan, jotka näkevät maailman suhteellisen samankaltaisen linssin läpi. Se on helpompaa ja kivuttomampaa, sillä he eivät haasta maailmankuvaamme tai ajatteluamme. Työelämässä on havaittavissa samankaltaisia kaavoja, kun  viimeistään työhaastatteluissa esteiksi nousevat kokemuksen puute tai tehtävään epätyypillinen koulutus. Haasteeksi tämän tyyppisissä valintamenettelyissä voi kuitenkin muodostua se, että työyhteisöön päätyy hyvin samankaltaisia ajattelijoita. Tällainen homogeeninen työyhteisö ei varmastikaan tavoita yhtä laajoja näkökulmia, joka puolestaan asettaa rajoituksia liiketoiminnalle ja sen kehitykselle. 

Vaikka urahaaveeni ovat matkan varrella muuttuneet, en koe opiskelevani ”väärää” alaa, päinvastoin. Koen opintojeni tukevan omaa asiantuntijuuttani ja haluan hyödyntää osaamista siihen, mikä minua kiinnostaa. Uskon voivani tuoda mukanani yritysmaailmaan jotain uutta opetuksen ja koulutuksen kentältä.  Kokemuksella ja oikean alan koulutuksella on tietysti paikkansa, mutta kannattaisiko joskus tarkastella työnhakijoita ja -tekijöitä kokonaisina ihmisinä ja ajattelijoina? Voisiko motivoitunut ja maailmaa toiselta kantilta katsova tyyppi tuoda yhtä paljon ellei jopa enemmän lisäarvoa työyhteisöön kuin se ilmiselvin valinta?

Uudenlaisten ratkaisujen tekeminen vaatii rohkeutta sekä työnantajilta että – hakijoilta. On ollut hienoa huomata, kuinka ACE:lla uskotaan rohkeasti, että se, mitä olet aikaisemmin tehnyt ei näyttele yhtä suurta roolia kuin se, mihin ja millaiseksi voit kasvaa. 

Jos haluat tietää lisää meidän innostukseen ja uusiin näkökulmiin luottavan tiimin ratkaisuista tämän hetken työelämän haasteisiin, ota yhteyttä [email protected]. 

Kirjoittaja on opettajaopiskelija, josta ei tule luokanopettajaa.

Photo by Jan Huber on Unsplash

Työhyvinvointi näkyy hyvin eri tavoin eri aloilla. Itselleni se tarkoittaa etenkin työn mielekkyyttä ja työilmapiiriä. Henkilöstö on organisaation tärkein voimavara, minkä takia työhyvinvoinnin tulisi aina olla etusijalla.

Kun näin ekaa kertaa ystäviäni kasvotusten rajoitusten jälkeen, se merkitsi minulle paljon. Vaikka viikottaiset videopuhelut kevään aikana olivat tärkeitä kuulumisten vaihtamisen kannalta, ei se ollut lainkaan sama asia kuin tapaaminen livenä. Samanlainen ilmiö on parhaillaan käynnissä monessa yrityksessä. Viime aikoina etätyö on saanut aivan uuden roolin, kun organisaatioissa on tehty digiloikkia olosuhteiden johdattelemana. Etätyöskentelyn lisääntyminen tarjoaa mahdollisuuden työhyvinvoinnin tarkasteluun. Työhyvinvointi korostuu haasteiden edessä ja kyky sopeutua muutoksiin on joutunut kuluneiden kuukausien aikana todelliseen tulikokeeseen. Kahvitauot vietetään videopuhelun äärellä ja kokoukset tapahtuvat mökkimaisemissa. Toinen nauttii parin metrin mittaisesta työmatkastaan sekä kiireettömästä aamustaan, kun taas toinen kaipaisi pientä puheensorinaa ympärilleen, jotta pääsisi työssään tavoittelemaansa flow-tilaan.

Työhyvinvointia voidaan tarkastella sekä työntekijän että työyhteisön näkökulmasta. Työterveyslaitoksen mukaan hyvinvoiva työntekijä on motivoitunut ja innostuu työstään. Hän myös kokee itsensä tarpeelliseksi ja saa työstään palautetta. Hyvinvoiva työyhteisö on puolestaan kannustava ja avoin sekä samalla säilyttää toimintakykynsä muutostilanteissa. Työhyvinvointiin panostamalla voidaan vaikuttaa positiivisesti organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen sekä maineeseen. Työhyvinvointi näkyy työyhteisön päivittäisessä toiminnassa, kuten ilmapiirissä sekä työtehtävistä suoriutumisessa.

Omaksu työhyvinvointi arvoksi ja tehosta työnantajamielikuvaa

Jos organisaatio omaksuu työhyvinvoinnin keskeiseksi arvokseen, tulee siitä pienillä teoilla vahva ja kilpailukykyinen osa sujuvaa toimintaa. Vaikka työhyvinvointi onkin vastavuoroista, toimii työnantaja esimerkkinä siinä, kuinka suuressa arvossa henkilöstön työhyvinvointia pidetään. Usein tämä näkyy vahvasti myös viestinnässä ja vaikuttaa potentiaalisten työnhakijoiden silmissä työnantajamielikuvaan. Se toimii hyvänä valttikorttina myös työnantajabrändäyksessä.

Itseohjautuvuuden vapaus ja vastuu

Etätyöskentely on tuonut uudenlaisia ulottuvuuksia työhön. Aiemmin avokonttorissa työskennellyt työntekijä kokee nyt itsenäisen työskentelyn vapauden ja vastuun. Lisäksi, työn merkityksellisyyden kokeminen voi olla vaikeampaa, kun etänä ei näe niin hyvin isoa kokonaisuutta. Työntekijällä on etätyössä usein enemmän vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä rytmittämiseen: sopisikohan työkaverille käydä palaveri puhelimessa kävelylenkin aikana? Entä miten erottaa työ ja vapaa-aika, kun molemmat tapahtuvat samassa ympäristössä? Itsensä johtaminen sekä itseohjautuvuus vahvistuvat nykypäivän työelämätaidoissa yhä enemmän.

Valmistaudu muutoksiin työhyvinvoinnin avulla

Etätyöhyvinvointi vaatii uudenlaista vastavuoroista panostamista sekä työyhteisöltä että työntekijältä – kysymistä, kuuntelemista ja toimintaa. Jättimäinen digiloikka etätyöhön on nyt otettu organisaatioissa, joissa sitä vielä vuosi sitten arasteltiin. Tulevaisuus on epävarmaa, mutta henkilöstön voidessa hyvin, on turvallista sopeutua yhdessä nykyhetken ja tulevaisuuden muutoksiin.

Autamme yrityksiä henkilöstö edellä

Tänä kesänä olemme tarttuneet haasteeseen ja olemme valmiina kehittämään modernia työhyvinvointia sata lasissa. Haluamme auttaa yrityksiä menestymään henkilöstö edellä. Sovellamme käytäntöön niitä tekijöitä, jotka tuottavat työhyvinvointia etätyössä. Meille ykkössijalla on yksilö ja yhteisö, eikä työhyvinvoinnin projektitiimimme malta odottaa ratkaisujen tarjoamista ketteryyttä hyödyntäen.

Kuulemme ja keskustelemme mielellämme lisää aiheesta, sillä kuten jo aiemmin on todettu: työhyvinvointi koetaan hyvin eri tavoin eri aloilla.

Jos kiinnostuit, niin ota yhteyttä [email protected] ja vinkkaa eteenpäin!

Kirjoittaja on podcastien suurkuluttaja, joka janoaa tietoa milloin mistäkin (työ-)elämään liittyvästä.

Lisää aiheesta:

Manka, M., & Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. Talentum Pro.

Pyöriä, P. 2012. Työhyvinvointi ja organisaation menestys. Gaudeamus Helsinki University Press.

Robertson, I., & Cooper, C. 2011. Well-Being: Productivity and Happiness at Work. Palgrave Macmillan UK.

Photo by Andrew Ruiz on Unsplash

A few years ago, insect eating was riding the hype wave. I hopped on board the wave, as did many companies, just to be disappointed, and silently backed away after insect eating became one addition to list of next big things that never took off. I studied the edible insect phenomena back in 2015, and noticed a few interesting points in the process. 

Where did edible insect companies go wrong?

Firstly, edible insect companies had quite a flawed assumption of the mindset of people and their products’ value proposal. Many companies tried to market the functional benefits, such as health and environmental benefits, while disguising the insects into unrecognisable forms such as protein bars or powder. Companies argued that insects are a substitute for meat, which is also a quite flawed argument – if you are willing to give up on your steak dinner for an insect based dish, why not just go fully vegetarian, which is even more environmentally friendly and usually has the same health benefits?

People wanted to have (or at least try) the product, but had no reason to commit to using it in the long term. There was enormous hype on the market, and edible insects had a very positive buzz due to the obvious ideological opportunity created by the growing awareness of the negative aspects of the meat industry to the environment. At the same time, companies seemed to overlook the cultural innovation path for marketing and branding.

Cultural innovation to the rescue

Cultural Innovation is a rather new term and maybe a bit understudied way for companies to grow their business. Companies have of course done cultural innovation for decades, but the research only started in the 2000’s, mainly by Douglas Holt, who can be credited by coining the term and laying the groundwork in academic research. 

The best way to frame the field of cultural innovation is to compare it to other types of innovation: technological innovation and business model innovation. Technological innovation can be described as the most “traditional” type of innovation, which includes all kinds of new disruptive and breakthrough technologies, be it new types of software, novel medicine or manufacturing technology. Business model innovations include the “new wave” innovations, such as AirBnb’s roomless hospitality service, Uber’s carless taxi service and such. Cultural innovation is rather unique, as it does not focus on changing the company’s product or service offering, but rather how it is perceived and presented to the public. 

This is how I got involved with cultural innovation, how it can be used, and how the lack of cultural innovation can be detrimental for industries.

What we can learn from Oatly

At the same time, as the insect eating industry was lacking in their cultural innovation strategies and implementation, there was another booming industry stirring the market: plant-based milk substitutes. The majority of plant-based milk substitutes were not too different in their marketing claims, mainly touting the same health benefits, smaller environmental impacts, and ethical points as insect eating companies. But one company stood out from the crowd.

Oatly and its oat-based drinks are an example on how companies can use cultural innovation to gain popularity in a rather similar situation as the edible insects were facing. Oatly products are designed to be used instead of milk, and provide a vegan, milk-free choice with similar usage and applications than “regular” dairy products. 

Oatly’s situation was rather similar to what the insect industry was facing, as it tried to substitute cow milk products with their own oat-based products, offering a more sustainable alternative. Dairy products, and especially milk, has been seen as an essential product of one’s well-being and healthy life (at least in Nordic countries). In most parts of the world, people don’t recognize milk as a necessity for adults, but rather something to offer to infants and children. Similarly, many people see meat as an important part of the human diet, whereas, in some cultures eating meat is not acceptable. 

Oatly bases its branding and marketing efforts to three main points, namely the fact that it is a small independent company, Oatly is the challenger for “big milk”, and the humorous, ironic tone of their marketing. Oatly is a great example of a company recognising the cultural orthodox (=the current “traditions” and codes used in the communication) in dairy product marketing, which had mainly focused on functional benefits in marketing. Oatly is a company with decades of history, but only recently the environment and social disruptions have provided opportunity for such cultural innovation: to promote a new kind of product, and disrupt the dairy industry without a single cow being involved.

Oatly took their approach to the market to heart, and they knew their customers: usually quite liberally thinking, “hipster”-kinda folk in urban centers, those people who like to side with the small “good guy”. Oatly also new what kind of cultural expressions should be used in communication with this group of people: unpolished, genuine and down-to-earth. Great example of this is their ad where Oatly’s CEO was standing in an oat field, playing a simple tune and singing (rather rudely) the Oatly tagline “Wow no cow”. This kind of cultural expression works wonders in a company like Oatly, as it can be seen genuine and real.

Repeating success

The Oatly example might sound mundane for many, and you might even think that there’s nothing special about it – these kind of jackpot marketing campaigns happen all the time. That is somewhat true, but the big question is can you make it happen constantly? The difference of a one hit wonder ad and long lasting, impactful success is having a well thought out cultural strategy and tools to implement it in a meaningful way, in order to repeat success. 

We created Marmori to help companies unleash their potential with cultural innovation. If you would like to know more, go to Marmori.co and hit us up!

Kirjoittaja on yksi marmori.co perustajista ja innokas uusien kulttuuri-ilmiöiden tutkiskelija.

Photo by Joshua Sortino on Unsplash