Opiskelen kasvatustieteitä, tarkemmin sanottuna luokanopettajaksi. Siinä missä yleensä tässä vaiheessa opintoja tehdään sijaisuuksia, työskentelen itse ACE:lla – eli konsulttifirmassa. En kuulu niihin, joita tavanomaisesti konsultoinnin, startup-maailman ja yksityisen sektorin työtehtäviin haetaan. Karsin itseni pois jo työpaikkailmoituksen luettuani, sillä koulutustaustani ei sovellu juuri koskaan minua kiinnostavien työtehtävien vaatimuksiin. Vaikka henkilöstöhallinnon tai yritystoiminnan kehittäminen kiinnostavat, hakuajan päätyttyä lause “valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun” on tullut valitettavan tutuksi. Perinteisessä ajattelussa taustaani ei pidetä relevanttina melkeinpä missään muualla kuin opetus- ja koulumaailmassa. 

Aloitin ACE:lla kaksi kuukautta sitten, kun sain mahdollisuuden osallistua työhyvinvointia käsittelevään projektiin, jossa etsimme ratkaisuja tämän poikkeuksellisen ja uuden ajan työelämän haasteisiin. Menestyminen tällä etätyön aikakaudella nimittäin vaatii uudenlaista panostamista työhyvinvointiin. Voit lukea lisää ajatuksia aiheesta täältä.

Onko opettajasta hyötyä luokkahuoneen ulkopuolella?

Projektimme suunnittelun aikana on ollut supermielenkiintoista miettiä erilaisia työhyvinvointiin ja etätyöhön liittyviä teemoja. Olen kokenut oman koulutukseni ihmiskeskeisyyden ja yksilölähtöisyyden mielekkääksi lähtökohdaksi pohtia työelämän muutoksia.  Nykyisen maailmantilanteen vaikutukset näkyvät juurikin yksilötasolla. Opettajankoulutus antaa hyvät edellytykset muun muassa motivaation, itseohjautuvuuden ja johtamisen teemojen käsittelyyn, jotka kaikki liittyvät vahvasti työelämään ja hyvinvointiin. Opettajuudessa (lue: lasten johtamisessa) ja esihenkilöiden työssä on yllättävän paljon samaa ja monet koulutuksessamme käsiteltävät aiheet ovatkin hyvin sovellettavissa myös yritysmaailman johtamiseen!

ACE:lla en ole ainoastaan päässyt soveltamaan yliopistossa oppimaani käytäntöön vaan myös täysin uuteen ympäristöön. Erityisen motivoivaa onkin ollut päästä tekemään töitä paikkaan, johon koulutustani ei ole ensisijaisesti tarkoitettu, mutta jossa opiskelemani aihealueet ovat silti ajankohtaisia ja tärkeitä. Samalla olen näiden kahden kuukauden aikana oppinut jo valtavasti uutta esimerkiksi myynnistä, yritysten toiminnasta ja yritysmaailmasta ylipäätään. Uuden oppiminen motivoi minua entisestään, onhan oppiminen tutkitustikin tärkeässä roolissa sisäinen motivaation muodostumisessa.

Uudet näkökulmat luovat lisäarvoa

Tarkastelemme jokainen maailmaa oman taustamme, koulutuksemme ja ympäristömme muokkaamalla tavalla. Usein myös hakeudumme sellaisten ihmisten seuraan, jotka näkevät maailman suhteellisen samankaltaisen linssin läpi. Se on helpompaa ja kivuttomampaa, sillä he eivät haasta maailmankuvaamme tai ajatteluamme. Työelämässä on havaittavissa samankaltaisia kaavoja, kun  viimeistään työhaastatteluissa esteiksi nousevat kokemuksen puute tai tehtävään epätyypillinen koulutus. Haasteeksi tämän tyyppisissä valintamenettelyissä voi kuitenkin muodostua se, että työyhteisöön päätyy hyvin samankaltaisia ajattelijoita. Tällainen homogeeninen työyhteisö ei varmastikaan tavoita yhtä laajoja näkökulmia, joka puolestaan asettaa rajoituksia liiketoiminnalle ja sen kehitykselle. 

Vaikka urahaaveeni ovat matkan varrella muuttuneet, en koe opiskelevani ”väärää” alaa, päinvastoin. Koen opintojeni tukevan omaa asiantuntijuuttani ja haluan hyödyntää osaamista siihen, mikä minua kiinnostaa. Uskon voivani tuoda mukanani yritysmaailmaan jotain uutta opetuksen ja koulutuksen kentältä.  Kokemuksella ja oikean alan koulutuksella on tietysti paikkansa, mutta kannattaisiko joskus tarkastella työnhakijoita ja -tekijöitä kokonaisina ihmisinä ja ajattelijoina? Voisiko motivoitunut ja maailmaa toiselta kantilta katsova tyyppi tuoda yhtä paljon ellei jopa enemmän lisäarvoa työyhteisöön kuin se ilmiselvin valinta?

Uudenlaisten ratkaisujen tekeminen vaatii rohkeutta sekä työnantajilta että – hakijoilta. On ollut hienoa huomata, kuinka ACE:lla uskotaan rohkeasti, että se, mitä olet aikaisemmin tehnyt ei näyttele yhtä suurta roolia kuin se, mihin ja millaiseksi voit kasvaa. 

Jos haluat tietää lisää meidän innostukseen ja uusiin näkökulmiin luottavan tiimin ratkaisuista tämän hetken työelämän haasteisiin, ota yhteyttä [email protected]

Kirjoittaja on opettajaopiskelija, josta ei tule luokanopettajaa.

Photo by Jan Huber on Unsplash