Etätyöhyvinvoinnin aikakausi

Aliisa Hellström

4.8.2020

Työhyvinvointi näkyy hyvin eri tavoin eri aloilla. Itselleni se tarkoittaa etenkin työn mielekkyyttä ja työilmapiiriä. Henkilöstö on organisaation tärkein voimavara, minkä takia työhyvinvoinnin tulisi aina olla etusijalla.

Kun näin ekaa kertaa ystäviäni kasvotusten rajoitusten jälkeen, se merkitsi minulle paljon. Vaikka viikottaiset videopuhelut kevään aikana olivat tärkeitä kuulumisten vaihtamisen kannalta, ei se ollut lainkaan sama asia kuin tapaaminen livenä. Samanlainen ilmiö on parhaillaan käynnissä monessa yrityksessä. Viime aikoina etätyö on saanut aivan uuden roolin, kun organisaatioissa on tehty digiloikkia olosuhteiden johdattelemana. Etätyöskentelyn lisääntyminen tarjoaa mahdollisuuden työhyvinvoinnin tarkasteluun. Työhyvinvointi korostuu haasteiden edessä ja kyky sopeutua muutoksiin on joutunut kuluneiden kuukausien aikana todelliseen tulikokeeseen. Kahvitauot vietetään videopuhelun äärellä ja kokoukset tapahtuvat mökkimaisemissa. Toinen nauttii parin metrin mittaisesta työmatkastaan sekä kiireettömästä aamustaan, kun taas toinen kaipaisi pientä puheensorinaa ympärilleen, jotta pääsisi työssään tavoittelemaansa flow-tilaan.

Työhyvinvointia voidaan tarkastella sekä työntekijän että työyhteisön näkökulmasta. Työterveyslaitoksen mukaan hyvinvoiva työntekijä on motivoitunut ja innostuu työstään. Hän myös kokee itsensä tarpeelliseksi ja saa työstään palautetta. Hyvinvoiva työyhteisö on puolestaan kannustava ja avoin sekä samalla säilyttää toimintakykynsä muutostilanteissa. Työhyvinvointiin panostamalla voidaan vaikuttaa positiivisesti organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen sekä maineeseen. Työhyvinvointi näkyy työyhteisön päivittäisessä toiminnassa, kuten ilmapiirissä sekä työtehtävistä suoriutumisessa.

Omaksu työhyvinvointi arvoksi ja tehosta työnantajamielikuvaa

Jos organisaatio omaksuu työhyvinvoinnin keskeiseksi arvokseen, tulee siitä pienillä teoilla vahva ja kilpailukykyinen osa sujuvaa toimintaa. Vaikka työhyvinvointi onkin vastavuoroista, toimii työnantaja esimerkkinä siinä, kuinka suuressa arvossa henkilöstön työhyvinvointia pidetään. Usein tämä näkyy vahvasti myös viestinnässä ja vaikuttaa potentiaalisten työnhakijoiden silmissä työnantajamielikuvaan. Se toimii hyvänä valttikorttina myös työnantajabrändäyksessä.

Itseohjautuvuuden vapaus ja vastuu

Etätyöskentely on tuonut uudenlaisia ulottuvuuksia työhön. Aiemmin avokonttorissa työskennellyt työntekijä kokee nyt itsenäisen työskentelyn vapauden ja vastuun. Lisäksi, työn merkityksellisyyden kokeminen voi olla vaikeampaa, kun etänä ei näe niin hyvin isoa kokonaisuutta. Työntekijällä on etätyössä usein enemmän vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä rytmittämiseen: sopisikohan työkaverille käydä palaveri puhelimessa kävelylenkin aikana? Entä miten erottaa työ ja vapaa-aika, kun molemmat tapahtuvat samassa ympäristössä? Itsensä johtaminen sekä itseohjautuvuus vahvistuvat nykypäivän työelämätaidoissa yhä enemmän.

Valmistaudu muutoksiin työhyvinvoinnin avulla

Etätyöhyvinvointi vaatii uudenlaista vastavuoroista panostamista sekä työyhteisöltä että työntekijältä - kysymistä, kuuntelemista ja toimintaa. Jättimäinen digiloikka etätyöhön on nyt otettu organisaatioissa, joissa sitä vielä vuosi sitten arasteltiin. Tulevaisuus on epävarmaa, mutta henkilöstön voidessa hyvin, on turvallista sopeutua yhdessä nykyhetken ja tulevaisuuden muutoksiin.

Autamme yrityksiä henkilöstö edellä

Tänä kesänä olemme tarttuneet haasteeseen ja olemme valmiina kehittämään modernia työhyvinvointia sata lasissa. Haluamme auttaa yrityksiä menestymään henkilöstö edellä. Sovellamme käytäntöön niitä tekijöitä, jotka tuottavat työhyvinvointia etätyössä. Meille ykkössijalla on yksilö ja yhteisö, eikä työhyvinvoinnin projektitiimimme malta odottaa ratkaisujen tarjoamista ketteryyttä hyödyntäen.

Kuulemme ja keskustelemme mielellämme lisää aiheesta, sillä kuten jo aiemmin on todettu: työhyvinvointi koetaan hyvin eri tavoin eri aloilla.

Jos kiinnostuit, niin ota yhteyttä [email protected] ja vinkkaa eteenpäin!

Kirjoittaja on podcastien suurkuluttaja, joka janoaa tietoa milloin mistäkin (työ-)elämään liittyvästä.

Lisää aiheesta:

Manka, M., & Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. Talentum Pro.

Pyöriä, P. 2012. Työhyvinvointi ja organisaation menestys. Gaudeamus Helsinki University Press.

Robertson, I., & Cooper, C. 2011. Well-Being: Productivity and Happiness at Work. Palgrave Macmillan UK.

Photo by Andrew Ruiz on Unsplash

Ota yhteyttä

Lähetä sähköpostia [email protected]

Tule käymään Eerikinkatu, 28 - 9. kerros, 00180 Helsinki