Strategian voidaan määritellä olevan kaikkia niitä aktiviteetteja, jotka vaikuttavat yrityksen suuntaan, selviytymiseen ja kilpailuetuihin riippumatta siitä, ovatko aktiviteetit tarkoituksenmukaisia tai virallisesti artikuloituja (Johnson, ym. 2003).

’Joukkoistaminen’ (crowdsourcing) on yritysten strategiatyössä hiljattain suosiota kerännyt menetelmä. Joukkoistaminen tässä yhteydessä tarkoittaa organisaation ulkopuolisten joukkojen osallistamista yrityksen strategiatyöhön hyödyntämällä informaatioteknologiaa. Joukkoistaminen on osa suurempaa ’avoimen strategian’ konseptia, jossa keskiössä ovat strategiatyön läpinäkyvyys ja epätyypillisten tahojen osallistaminen yrityksen tulevaisuuden kannalta ratkaisevaan tekemiseen.

Tuoreessa gradututkimuksessani Conceptualising Open Strategy Practices – A Case Study of a Technology SME (Aalto-yliopisto) tarkastelin joukkoistamishanketta, jossa terveysteknologiayritys Etsimo yhdessä ACE Consultingin ja lääketieteen opiskelijoiden kanssa loi yhdessä toimivan mallin ulkopuolisten tahojen osallistamiselle strategisesti ratkaisevassa tekemisessä. Yhteistyö kehitti kaikkien osapuolien toimintaa ja asiakasyritys sai merkittävää arvoa ammattimaisesta ja tehokkaasta työskentelystä.

Etsimo kehittää datalla johdettuja digitaalisia terveyspalveluita keinoälyä ja koneoppimista hyödyntäen. Etsimon tarjontaan kuuluu hoitotarpeen itsearviontipalvelu, joka ohjaa potilasta oikeaan hoitoon oireiden perusteella. Vaivan hoitotarpeesta ja kiireellisyydestä johdettuna oikea hoito jakaantuu karkeasti kolmeen kategoriaan, (1) itsehoito, (2) etähoito ja (3) perinteinen lääkärikäynti. Lähitulevaisuudessa yrityksen tarjonta laajenee kohti terveyttä ennakoivia ja ennaltaehkäiseviä palveluita.

Aikaisemmin joukkoistamisen eduista ovat nauttineet lähes ainoastaan suuret yritykset. Tutkimukseni osoittaa, että joukkoistamista hyödyntämällä myös kasvuyritys pystyy saavuttamaan merkittäviä hyötyjä. 

Joukkoistamisen hyödyt

Etsimon tapauksessa joukkoistaminen toteutettiin osallistamalla lääketieteen opiskelijoita strategiseen tuotekehitysprosessiin. IT-työkaluja hyödyntäen opiskelijat osallistuivat keinoälyn opettamiseen vaadittavan datan luomiseen sekä aktiiviseen keskusteluun joukkoistamisen ja palvelun kehittämisen tiimoilta.

Tutkimukseni mukaan osallistamalla organisaation ulkopuolisia tahoja mukaan strategisesti ratkaisevaan tekemiseen saavutetaan useita merkittäviä hyötyjä: (1) mahdollisuus hyödyntää laajaa verkostoa, jolla on luovia näkemyksiä, (2) suuren ulkopuolisen joukon tuomat objektiivisemmat näkemykset päätöksenteon tukena ja (3) nopea datan kerääminen hyödyntämällä suurta joukkoa. Lisäksi joukkoistushankkeen avulla on mahdollisuus päästä hyödyntämään sellaisten tahojen näkemyksiä, jotka voisivat muussa tapauksessa olla vaikeasti saavutettavissa.

Tärkeänä mahdollisuutena joukkoistamisessa näyttäytyi myös esiin nousevat odottamattomat hyödyt: yksittäisestä tarpeesta lähtevä joukkoistamisprojekti poiki oikeissa olosuhteissa merkittävää strategista lisäarvoa. Lääketieteen opiskelijat pystyivät asiantuntijuudellaan tuomaan esiin tärkeitä oivalluksia muun muassa oireiden kokemuksellisuuden ja lääketieteellisten termien välille.

Joukkoistaminen ratkaisuna

Joukkoistaminen voi näyttäytyä yritystoiminnassa joko yksittäisenä projektina tai jatkuvana mallina toimia. Molemmissa tapauksissa samat hyvät toimintatavat johtavat parhaaseen lopputulokseen:

(1)  Johtoryhmän tuki joukkoistamiselle. Jotta joukkoistamisesta olisi aidosti strategista hyötyä, täytyy yrityksen johtoryhmän olla täysin hankkeen takana. Muussa tapauksessa valtuudet tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen eivät koskaan pääse täyteen mittaluokkaansa.

(2)  Riittävä panostaminen joukkoistamisen IT-alustan kehittämiseen. Joukkoistamisen keskiössä on toimiva IT-alusta, jolla tekemiseen osallistuvat ulkopuoliset tahot voivat jakaa näkemyksiään. Etsimon tapauksessa hyödynnettiin Pybossa-alustaa (https://pybossa.com/), jossa opiskelijoilla oli mahdollista suorittaa määriteltyjä tehtäviä sekä kommentoida vapaasti.

(3) Yhteisöllisyyden rakentaminen ulkopuoliselle joukolle. Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi on ensisijaista luoda motivoiva ja kehittävä ympäristö tekemiseen osallistuville tahoille. Esimerkiksi yhteiset projektien aloitustilaisuudet ja palautetilaisuudet, joissa annetaan avoin foorumi vaikuttamiselle ruokkivat yhteistyötahojen motivaatiota osallistumiseen.

(4) Joukkoistamisen menetelmät tuntevan asiantuntijan hyödyntäminen tekemisessä. AIkaisempi tieteellinen kirjallisuus on vahvistanut, että avoimen strategian ja joukkoistamisen hankkeissa ulkopuolinen konsultti on ollut lähes poikkeuksetta avainroolissa. Onnistuessaan joukkoistaminen tuo merkittävää pitkän aikavälin hyötyä yritykselle, mutta alusta asti ilman apua rakennettuna se voi tuottaa pitkiä viivästymisiä ja hallinnollisia vaikeuksia. Ulkopuolinen asiantuntijakumppani auttaa fasilitoimaan hankkeen onnistumista ja välttämään tyypilliset sudenkuopat.

Kirjoittaja on ACEn viime vuoden CEO, joka on kiinnostunut strategiasta sekä asiakasymmärrykseen pohjautuvasta liiketoiminnasta.

Lisää aiheesta:

Gast, A. and Zanini, M. 2012. The social side of strategy. McKinsey Quarterly, May, pp. 1- 15.

Gegenhuber, T. and Dobusch, L. 2017. Making an impression through openness: how open strategy-making practices change in the evolution of new ventures. Long Range Planning, Vol. 50 No. 3, pp. 337-354.

Hautz, J. 2017. Opening up the strategy process – a network perspective. Management Decision, Vol. 55 Issue: 9, pp.1956-1983

Jarzabkowski, P., Balogun, J., & Seidl, D. 2007. Strategizing: The challenges of a practice perspective. Human Relations, 60(1), 5–27.

Johnson, G., Melin, L. & Whittington, R. 2003. Micro strategy and strategizing: Towards an activity-based view? Journal of Management Studies. 40(1), 3-22.

Stieger, D., Matzler, K., Chatterjee, S. and Ladstaetter-Fussenegger, F. 2012. Democratizing strategy: how crowdsourcing can be used for strategy dialogues. California Management Review, Vol. 54 No. 4, pp. 44-68.

Tavakoli, A., Schlagwein, D., Schoder, D. 2017. Open strategy: Literature review, re- analysis of cases and conceptualisation as a practice. The Journal of Strategic Information Systems. 26: 3. Pp. 163-184.

Vaara, E. and Whittington, R. 2012 Strategy-as-Practice: Taking Social Practices Seriously. The Academy of Management Annals, 6, 285-336. 

Photo by chuttersnap on Unsplash