“Biohakkerointi on suorituskyvyn, hyvinvoinnin ja terveyden optimointia hyödyntämällä tiedettä, teknologiaa ja syvällistä ymmärrystä ihmisen fysiologiasta ja ravitsemuksesta.” – Biohakkerin käsikirja
2010-luku on ollut nörttien nousukautta; ohjelmointiluolista on tullut sosiaalisesti hyväksyttävämpiä ja koodikielien opettelu on katu-uskottavampaa kuin ranskan puhuminen. “Hakkeroimisesta” on tullut arkipäivää eikä vain pikkurikollisten puuhaa – nyt hakkeroidaan niin tulevaisuutta, terveyttä kuin designiakin. Toisin kuin sanan alkuperäinen merkitys, erilaiset hakkeroinnin muodot eivät kuitenkaan viittaa enää mihinkään laittomaan vaan yksinkertaisesti erilaisiin tapoihin, joilla pystytään parantamaan milloin mitäkin teknologian ja datan avulla.
Lääketieteen sekä terveyteemme liittyvän teknologian kehittyessä terveystekijöiden mittaaminen on kokoajan helpompaa ja tarkempaa. Biohakkerointi voi henkilöstä riippuen liittyä joko urheilun seuraamiseen tai kokonaisvaltaisempaan terveyden ja sen tekijöiden mittaamiseen. Joka tapauksessa biohakkeri pyrkii erilaisella terveyteen liittyvien tekijöiden (esim. ruokavalio, liikkuminen, uni, perintötekijät) mittaamisella optimoimaan elämäntapansa mahdollisimman terveelliseksi. Sillä terveydestä on tullut trendi: energisiä, terveitä ihmisiä ihannoidaan siinä missä vielä hetki sitten ihaillut henkilöt olivat usein burnoutin partaalla.
Kokonaisvaltainen terveys ja sen optimointi hyvän olon saavuttamiseksi sekä kroonisten tautien ehkäisemiseksi on siirtynyt julkisuuden henkilöistä myös muihin aktiivisiin kansalaisiin. Ilmestyessään Aki Hintsan Voittamisen Anatomia aiheutti keskustelua ja loi monelle mallin, jolla terveyden kokonaisvaltainen tarkkailu tuntui yksinkertaisemmalta – se toi ymmärrystä siihen, ettei kokonaisvaltaisen terveyden tarvitse olla ainoastaan kiinni ravintoterapeuteista ja valmentajista vaan halutessaan asiaan perehtymällä myös tavallinen tallaaja pystyy pyrkimään samaan.
Mitä biohakkerit siis oikein mittaavat? Biohakkerin käsikirjan mukaan kokonaisvaltainen terveys perustuu uneen, ravintoon, työhön, liikuntaan sekä mieleen ja näiden tekijöiden optimointiin. Tavoitteena on löytää näistä kaikista mittauksen ja datan kautta itselle sopivin kombinaatio, joka maksimoi hyvinvoinnin ja terveellisen elämän. Tämä tapahtuu tutkimalla omaa terveyttä esimerkiksi mittaamalla unta ja palautumista Oura-sormuksella. Tutkimalla Ouran antamia tietoja, elämäntapojaan muuttamalla on tarkoitus saavuttaa mahdollisimman optimaalinen uni ja palautuminen. Tämän tarkoituksena on puolestaan yhä edelleen parantaa myös muita terveyden osa-alueita.
Tällä hetkellä kuitenkin oman terveyden ymmärtäminen on vielä harvoille ja on parhaimmillaankin usein hakuammuntaa ilman ammattilaisten apua. Usein biohakkerointi vaatiikin aikaa, perehtymistä sekä ymmärrystä elimistön toiminnasta. Ennaltaehkäisevä lääketiede ja kokonaisvaltainen terveydenhoito on vielä lapsen kengissä, mutta uskon, että biohakkeroinnissa on ideansa. Oli se sitten avain terveellisen elämän optimointiin tai epätervettä kontrolloimista, niin varmasti monelle tietty terveystekijöiden mittaaminen ainakin ajaa terveellisempiin valintoihin. Eikö se siis itsessään ole ainakin mahdollistaja matkalla aktiivisempaan, terveempään elämään?
Kirjoittajan aamupalapöydässä odottaa avaamista parikin paksua biohakkerointi-opusta. Kun vain jaksaisi.
Photo by Francesco Ungaro from Pexels