Kiinnostaako palveluyrittäjyys?

Tommi Laivuori

13.2.2020

Yrittämisestä

Aiemmin Sanni on jo kirjoittanut asiantuntija-yrittäjyyden sosiaalisista haasteista ja Tuomas sen edellyttämästä osaamisesta. Itse halusin nostaa esiin miksi yrittäjiä yleensä tarvitaan yhteiskunnassa. Erityisenä tavoitteenani on kannustaa yrittäjyydestä kiinostuneita perustamaan startupeja yrityspalveluihin (‘professional services’), sillä näen uusille tieteen ja taiteen palveluille paljon kysyntää ja yhteiskunnallista hyötyä. Rohkea esimerkki on ACEn Brändipaja Marmori, joka auttaa yrityksiä kasvuun kulttuuri-innovaatioiden avulla.

Yrittäjyyden yleistyminen on toivottavaa, sillä luovan tuhon mukaisesti se mahdollistaa työntekijöiden, raaka-aineiden ja rahoituksen kohdentumisen hyödyllisemmin. Tulevana vuosikymmenenä se on erityisen tärkeää, sillä edessä on työnmurros, ilmastonmuutos sekä neljäs teollinen vallankumous. Yhteiskunnallisesti yrittäminen nähdään parhaana ratkaisuna maailmaa kohtaaviin haasteisiin tai merkittävänä tapana luoda tulevaisuuden työpaikkoja. Termiin harvoin liitetään mitään negatiivisia attribuutteja, mihin syynä lienee jonkin näköinen hype? Yrittäjän vastakohtana voisi hieman provosoiden nähdä suorittajan, joka kyseenalaistamatta toteuttaa muiden antamia tehtäviä. Perusteena tälle on se, että yrittäjänä joutuu lähes päivittäin tekemään rohkeita valintoja ja venymään askelta pidemmälle kuin muut. Vastaavasti yrittäjämäisyyden puutteesta kärsivien yritysten voi nähdä olevan kunnianhimottomia ja uusiutumiskyvyttömiä. Yrittäjät voi nähdä nykyajan tutkimusmatkailijoina, joiden merkitys kehitykselle on kiistaton.

Omista opiskelijakollegoista monet päätyivät 2000-luvun alussa joko investointipankkiireiksi Lontooseen tai MBB-konsulttiyrityksiin.Tätä ennen Nokian kerrotaan rekrytoineen kokonaisia vuosikursseja parhaiden osaajien toivossa. Kiitos Aalto Entrepreneurship Societyn, Slushin ja löysän rahapolitiikan, erityisesti teknologiayrittäjyys kasvoi 2010-luvulla Suomessa houkuttelevaksi uravaihtoehdoksi, johon lahjakkaimmat nuoret lahjakkuudet hakeutuivat. Myös ns. supertemp ja kevytyrittäjyys alkavat olemaan tuttu ilmiö Suomessa, jossa luovien alojen ammattilaiset hakevat vapaina yrittäjinä kiinnostavia projekteja uraputken sijaan. Trendin voi olettaa jatkuvan 2020-luvulla, sillä yhtäältä huippuosaajat haluavat johtaa omaa tekemistään ja toisaalta yritykset ovat yhä valmiimpia ulkoistamaan, haluavat joustavuutta sekä tarvitsevat uusia kilpailuetuja.

Nuorten lahjakkuuksien uravalinnat määrittävät paljon sitä, mitkä alat kasvavat. Tämä  yhdistettynä kasvavaan kysyntään ei ole ihme, että palveluala on kasvanut vauhdilla. Tästä huolimatta yrittäjyyskeskusteluista tuntuu usein puuttuvan yrityspalveluita tarjoavat yritykset, jotka parhaimmillaan luovat tulevaisuuden osaamista ja edesauttavat yritysten muutoskykyä. Nämä yritykset ovat supertempien ja teknologia-startupien välissä siksikin, että toiminnan laajetessa freelancer usein palkkaa ensimmäisen työntekijän tai teknologia-startupin on hyvä aloittaa toiminta palveluilla (‘bootstrapping’). Lisäksi moni menestynyt asiantuntijayritys pyrkii nykyisin edistämään työntekijöidensä yrittäjämäisyyttä palvellakseen paremmin sekä asiakkaita että osaajia. Teknologiahypen vallitessa uusien palveluiden kehittäjät jäävät usein paitsioon ja yrittäjäkäsityksen monipuolistaminen oletettavasti auttaisi yhä uusia huippuosaajia yrittäjyyteen.

Yrittäjyyteen liittyy luonnollisesti myös tekninen puoli, mutta asenne on usein menestyksen kannalta merkittävämpi. Itse suoritin työn ohella yrittäjyyden maisterin Aalto-yliopistossa, mutta se ei juuri tuonut lisäarvoa kumpaankaan näistä tarpeista. Itse näen yrittäjyyden oppivan parhaiten tekemällä. Aina tulee vastoinkäymisiä ja niiden vaikutus on välitön, joten oppiminen on nopeaa ja hyvä epävarmuuden sietokyky välttämätöntä. On hyvin tärkeä valita itselleen merkityksellinen tekeminen, joka auttaa toipumaan vastoinkäymisistä, mutta myös menemään pidemmälle kuin muut. Intohimo tekemiseen, jämäkkä projektointi ja kyky vaikuttaa ihmisiin takaavat loistavat edellytykset yrityspalveluiden perustamiseen. Sertifikaatit ja nimekkäät referenssit voivat edesauttaa myynnissä, mutta vaihtoehtona on tunnistaa ne asiakkaat, joilla on aidosti rohkeutta ja kykyä hyödyntää osaamista. Yrittäjälle raha on itsessään huono motivaattori, mutta tiimissä on aina hyvä olla ainakin joku erityisen motivoitunut rakentamaan toiminnasta tehokasta ja skaalautuvaa. 

Loppujen lopuksi helppo tapa aloittaa yrittäjyys on yritystyspalveluiden kautta - siinä pääsee toteuttamaan itselleen merkityksellistä tarkoitusta ja erityisesti nyt aika siihen on hyvä!

Lähde: ekathimerini.com

Lisää luettavaa:

http://www3.weforum.org/docs/WEF_FOJ_Executive_Summary_Jobs.pdf

https://www.stat.fi/til/palhy/2018/palhy_2018_2019-10-03_tie_001_fi.html&sa=D&ust=1581519154977000&usg=AFQjCNFLI0VBQcikSbBtdeWBI7u26W7PuA

Kirjoittaja on kiinnostunut teal-organisoitumisesta, venture developmentista sekä hajautetuista teknologioista - hänen kiinnostuksen kohteidensa on tosin tapana muuttua usein.

Photo by Matthew Henry on Unsplash

Ota yhteyttä

Lähetä sähköpostia [email protected]

Tule käymään Eerikinkatu, 28 - 9. kerros, 00180 Helsinki